Kivääritehtaan historiaa
Tourulan Kivääritehdas on yksi Jyväskylän tunnistettavimmista teollisuushistoriallisista rakennuksista. Punatiilinen tehdasmiljöö rakennettiin Tourulaan junaradan varteen aikana, jolloin nuori Suomi halusi vahvistaa omaa teollisuuttaan ja rakentaa kotimaista tuotantoa. Valtion Kivääritehdas perustettiin vuonna 1925, ja tehtaan päärakennus valmistui vuonna 1927.
Kivääritehtaan perustaminen käynnisti Suomessa uudenlaisen teollisen tarkkuussarjatuotannon aikakauden. Ensimmäisiin tuotteisiin kuului Aimo Lahden suunnittelema Lahti–Saloranta-pikakivääri. Sotien jälkeen tehtaan toiminta muuttui vähitellen asevalmistuksesta siviilituotantoon ja myöhemmin Valmetin traktori- ja työkonevalmistukseen.
Tehdasalue eli mukana suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa vuosikymmenestä toiseen, kunnes tuotannollinen toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1999.
Nyt
Nykyään entinen tehdasmiljöö elää uudenlaisessa roolissa.
Siellä missä aikanaan valmistettiin koneita ja rakennettiin suomalaista teollisuutta, syntyy nyt nykytaidetta, työprosesseja, näyttelyitä ja luovaa kulttuuria. Historialliset tehdastilat ovat muuttuneet taiteilijoiden työhuoneiksi ja ateljeiksi, mutta rakennuksen alkuperäinen henki näkyy edelleen sen mittakaavassa, materiaaleissa ja tunnelmassa.
Kivääritehtaan tiloissa mennyt ja nykyhetki kohtaavat poikkeuksellisella tavalla. Rakennuksen historia näkyy edelleen sen mittakaavassa, rakenteissa ja tunnelmassa, mutta samalla tilat elävät jatkuvasti uuden taiteen, uusien ajatusten ja uusien tekijöiden mukana.
Korkeat huoneet, suuret ikkunat ja tehdasarkkitehtuurin rouheus luovat puitteet, joita ei voi rakentaa uudelleen. Jokainen tila kantaa mukanaan kerroksia suomalaisen työn, teollisuuden ja ajan historiasta, mutta samalla rakennus muuttuu jatkuvasti uuden tekemisen mukana.
Museovirasto on määritellyt Tourulan Kivääritehtaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja alue muodostaa edelleen yhden Jyväskylän tunnistettavimmista teollisista maamerkeistä.
Tourulan kuvataiteilijat
Tourulan Kivääritehtaan työhuoneet jatkavat sitä historiallista ketjua, joka alkoi vanhasta Lutakossa sijaitsevasta radanvarsitehtaasta. Kuvataiteilijat löysivät 1990-luvulla nykyään paremmin Tanssisali Lutakkona tunnetun tyhjänä olleen tehtaan, ja alkoivat rakentaa sinne työhuoneitaan. Syntyi mittava taiteilijayhteisö. Toimintojen ja omistajasuhteiden muutosten seurauksena kuvataiteilijat joutuivat muuttamaan ja etsivät ja löysivät uudet tilat työhuoneilleen Urho Åbergin suunnittelemasta, 1920-luvun jälkeen valmistuneesta Valtion Kivääritehtaan rakennuksesta.
Taiteilijoiden työtilat kunnostettiin Tourulan vanhaan kivääritehtaaseen vuonna 2002. Taiteilijat olivat itse mukana rakentamassa tilojen väliseinät ja muutoinkin tilaa kunnostamassa. Osa työstä tehtiin talkoilla ja osa EU:lta saadulla avustuksella. Taiteilijoiden tiloja hallinnoi Jyväskylän Taiteilijatalosäätiö.
Tourulan kuvataiteilijat haluavat säilyttää Kivääritehtaan elävänä kulttuuriympäristönä myös tulevaisuudessa.
Se tarkoittaa avoimia ovia, näyttelyitä, tapahtumia, työskentelyn näkyväksi tekemistä ja yhteisöä, jossa taide ei jää suljettujen ovien taakse.
Vuosien varrella Tourulassa on työskennellyt useita nimekkäitä taiteilijoita. Yhteisöön kuuluu eri alojen tekijöitä, joiden työskentelytavat, materiaalit ja ilmaisukeinot vaihtelevat, mutta joita yhdistää sitoutuminen omaan taiteelliseen työhön.